Olin taannoin puhumassa kollegoille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille tavallisimpien urologisten leikkausten vaikutuksesta seksuaalisuuteen. Sanoma on yksiselitteinen. Jokaisella on oma yksilöllinen seksuaalisuutensa. Seuraukset siitä, miten me urologit häiritsemme kunkin yksilön seksuaalista homeostaasia leikkaustoiminnalla on yksilöllistä. Toki tiedämme, mitä tyypillisesti seuraa, kun teemme toimenpiteen kuten poistamme kiveksen, eturauhasen tai jopa peniksen. Viimeisin on todella ääriesimerkki seksuaaliterveyden häiriintymisestä.
Leikkauksien jälkiseuraamukset ovat siis yksilöllisiä, johon vaikuttaa suuresti potilaan ikä, aiemmat sairaudet sekä aiemmat seksuaalitoiminnan häiriöt. Miten tukea yksilöä leikkauksesta selviytymisessä? Ei kai muuta vaihtoehtoa ole kuin kategorisesti kertoa kaikki mahdolliset jälkiseuraukset. Onko sitten hyötyä kertoa prosenttilukuja ja todennäköisyyksiä eri jälkivaikutusten ilmaantumisesta? Ehkä mieluummin todennäköisyyksiä.
Tämän aaian tiimoilta uskallan jälleen kerran ottaa esille aran aiheen - ympärileikkaus. Luennossani sivusin myös tätä asiaa. Aikoinaan jouduin aikamoisen ryöpytyksen kohteeksi kirjoittaessani asiasta. Nyt väitän kasvaneeni paljon niistä ajoista, niin tiedollisesti kuin ammatillisestikin. Ympärileikkauksen jälkiseuraamukset kuohuttavat niin leikkaajien kuin leikattujenkin mieltä! Ympärileikkauksen on kuvattu vaikuttavan terskan tuntoherkkyyteen, siemensyöksyyn, seksuaaliseen haluun, seksuaalisen nautinnon kokemiseen, orgasmiherkkyyteen ja erektioon. Ympärileikkauksen on kuvattu sekä vahvistavan että heikentävän em. asioita. Miten siis kertoa? Miten valmistaa potilasta tulevaan leikkaukseen, kun vaikutukset voivat olla joko niin tai näin? Sen vuoksi olen edelleenkin sitä mieltä, että ympärileikkaus tulee tehdä ainoastaan niille potilaille, johon on yksiselitteinen lääketieteellinen syy.
Kummallista, että aihe on varsin kuohuttava, niin silti aika harvoin tapaan potilaita ympärileikkauksen jälkeen. Viime viikolla sattumalta heti luentoni jälkeen tapasin kaksi miestä, joille kummallekkin oli aiemmin tehty ympärileikkaus. Toinen potilaista halusi kysyä minulta mielipidettä ympärileikkauksista, vaikka se ei varsinaisesti ollutkaan käynnin syy. Keskustelimme ympärileikkauksen seurauksista. Tämä mies oli erittäin tyytyväinen oloonsa ympärileikatun peniksensä kanssa. Toinen mies taas hakeutui vastaanotolleni, koska penis ei tuntunut enää entiseltä ympärileikkauksen jälkeen. Toimenpiteestä oli kulunut jo reilu vuosi, jolloin olettaisi, että uusi olemus tuntuisi jo tutulta. Jotain oli ehkä jäänyt kertomatta ennen toimenpidettä? Jokin oli jäänyt mieltä vaivaamaan. Ulkoisesti ympärileikattu penis näytti kuten asiaan kuulukin ympärileikkauksen jälkeen. Esinahkaa oli jopa jätetty jäljelle niinkin paljon, että esinahan sai venytettyä lähestulkoon terskan ylitse. Keskustelumme jatkuu...
Aina ei siis tiedä etukäteen, mitä leikkauksella voimme aiheuttaa. Vaikka ulkoisesti leikkauksen jälkitila näyttäisi hyvältä ja asiaankuuluvalta, voi potilas kokea tilanteen aivan toisin. Mielestäni leikkaukseen valmistautuminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Leikkausaihe tulee olla kohdillaan ja mieluiten syyn tulee olla lääketieteellinen. Peniksen tunnon muutoksista on syytä kertoa ja miten jälkituntemuksiin voi vaikuttaa. Ja tietenkin kuinka kauan toipuminen kestää. Minun ohjeeni on, että penistä aletaan suihkutella heti leikkauksenjälkeisenä päivänä. Saunaan ja uimaan saa mennä kahden viikon kuluttua, jolloin omepeleet ovat sulanneet. Tässä vaiheessa haava ei ole vielä riittävän kestävä yhdyntään eikä itsetyydytykseen. Näitä hommia lupaan tehdä vasta neljän viikon kuluttua, niin hyvä tulee! Hyvä muistaa, että pelkkä erektio ei ompeleita ja haavaa revi.
http://www.terve.fi/liikkuvat-vapaasti-taakse
Leikkauksien jälkiseuraamukset ovat siis yksilöllisiä, johon vaikuttaa suuresti potilaan ikä, aiemmat sairaudet sekä aiemmat seksuaalitoiminnan häiriöt. Miten tukea yksilöä leikkauksesta selviytymisessä? Ei kai muuta vaihtoehtoa ole kuin kategorisesti kertoa kaikki mahdolliset jälkiseuraukset. Onko sitten hyötyä kertoa prosenttilukuja ja todennäköisyyksiä eri jälkivaikutusten ilmaantumisesta? Ehkä mieluummin todennäköisyyksiä.
Tämän aaian tiimoilta uskallan jälleen kerran ottaa esille aran aiheen - ympärileikkaus. Luennossani sivusin myös tätä asiaa. Aikoinaan jouduin aikamoisen ryöpytyksen kohteeksi kirjoittaessani asiasta. Nyt väitän kasvaneeni paljon niistä ajoista, niin tiedollisesti kuin ammatillisestikin. Ympärileikkauksen jälkiseuraamukset kuohuttavat niin leikkaajien kuin leikattujenkin mieltä! Ympärileikkauksen on kuvattu vaikuttavan terskan tuntoherkkyyteen, siemensyöksyyn, seksuaaliseen haluun, seksuaalisen nautinnon kokemiseen, orgasmiherkkyyteen ja erektioon. Ympärileikkauksen on kuvattu sekä vahvistavan että heikentävän em. asioita. Miten siis kertoa? Miten valmistaa potilasta tulevaan leikkaukseen, kun vaikutukset voivat olla joko niin tai näin? Sen vuoksi olen edelleenkin sitä mieltä, että ympärileikkaus tulee tehdä ainoastaan niille potilaille, johon on yksiselitteinen lääketieteellinen syy.
Kummallista, että aihe on varsin kuohuttava, niin silti aika harvoin tapaan potilaita ympärileikkauksen jälkeen. Viime viikolla sattumalta heti luentoni jälkeen tapasin kaksi miestä, joille kummallekkin oli aiemmin tehty ympärileikkaus. Toinen potilaista halusi kysyä minulta mielipidettä ympärileikkauksista, vaikka se ei varsinaisesti ollutkaan käynnin syy. Keskustelimme ympärileikkauksen seurauksista. Tämä mies oli erittäin tyytyväinen oloonsa ympärileikatun peniksensä kanssa. Toinen mies taas hakeutui vastaanotolleni, koska penis ei tuntunut enää entiseltä ympärileikkauksen jälkeen. Toimenpiteestä oli kulunut jo reilu vuosi, jolloin olettaisi, että uusi olemus tuntuisi jo tutulta. Jotain oli ehkä jäänyt kertomatta ennen toimenpidettä? Jokin oli jäänyt mieltä vaivaamaan. Ulkoisesti ympärileikattu penis näytti kuten asiaan kuulukin ympärileikkauksen jälkeen. Esinahkaa oli jopa jätetty jäljelle niinkin paljon, että esinahan sai venytettyä lähestulkoon terskan ylitse. Keskustelumme jatkuu...
Aina ei siis tiedä etukäteen, mitä leikkauksella voimme aiheuttaa. Vaikka ulkoisesti leikkauksen jälkitila näyttäisi hyvältä ja asiaankuuluvalta, voi potilas kokea tilanteen aivan toisin. Mielestäni leikkaukseen valmistautuminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Leikkausaihe tulee olla kohdillaan ja mieluiten syyn tulee olla lääketieteellinen. Peniksen tunnon muutoksista on syytä kertoa ja miten jälkituntemuksiin voi vaikuttaa. Ja tietenkin kuinka kauan toipuminen kestää. Minun ohjeeni on, että penistä aletaan suihkutella heti leikkauksenjälkeisenä päivänä. Saunaan ja uimaan saa mennä kahden viikon kuluttua, jolloin omepeleet ovat sulanneet. Tässä vaiheessa haava ei ole vielä riittävän kestävä yhdyntään eikä itsetyydytykseen. Näitä hommia lupaan tehdä vasta neljän viikon kuluttua, niin hyvä tulee! Hyvä muistaa, että pelkkä erektio ei ompeleita ja haavaa revi.
http://www.terve.fi/liikkuvat-vapaasti-taakse
