maanantai 23. marraskuuta 2015

Kauan eläköön mies!

Terveys ja elinikä pääsee usein otsikoihin. Erityisesti miesten terveys huolestuttaa! Tieteelliset tutkimukset tietävät, että miehen elinikä on lyhyempi kuin naisen. Tämä pohdituttaa. Miksi miehen elinajan ennuste on lyhyempi kuin naisen? Suojaako naista geenit, estrogeenit vai elämäntavat. Tällä hetkellä naisen elinajan ennuste on kuusi vuotta pidempi kuin miehen. Miesten elinajan ennuste kuitenkin paranee vuosi vuodelta. Tutkimuksissa on huomattu, että täysin samanlaisilla elämäntavoilla nainen ja mies elävät lähes yhtä pitkään. Parinkymmenen vuoden kuluttua miehen keskimääräinen elinajan ennuste on 87 vuotta! Tämä johtunee siitä, että naiset ovat alkaneet omia miesten ns. huonoja elintapoja, kun taas miehet ovat ottaneet opikseen ja alkaneet elää terveellisemmin (http://www.hs.fi/tiede/a1448002018317).

Yksi selitys elinajan pidentymiselle on, että nykymies aloittaa yhä harvemmin tupakoinnin! Se on hienoa, sillä tupakka tappaa. Se on yksi merkittävä sepelvaltimotaudin riskitekijä ja tottahan toki keuhkosyövänkin ja monen muun taudin. Nykymies on vähentänyt myös alkoholin  käyttöä. Tästä syystä mies kuolee harvemmin alkoholisairauksiin ja "alkoholitapaturmiin". Nykymies hoitaa terveyttä harrastamalla liikuntaa. Hyvät elintavat ovat onneksi muodissa. 

Elääppä elämänsä terveenä ja hyvinvoivana. Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta voimme ainakin yrittää itse antamalla kehollemme hyvät elinolosuhteet. 

Hienoa nykymies! Olen ylpeä teistä! Tämän kaiken eteen on tehty työtä monella rintamalla. Ennen kaikkea mies itse! Terveysmyönteisyyttä on lisätty laajasti ympäri maailmaa. Yhtenä suurimpana miesten terveyttä edistävänä hyväntekeväisyys kampanjana toimii Movember Alunperin kahden australialaismiehen perustama eturauhassyövän tutkimusta tukeva viiksien kasvatuskampanja on vähitellen laajentunut maailmanlaajuiseksi miehen terveyttä tukevaksi hyväntekeväisyysjärjestöksi. Tavoitteena on, että miehet elävät onnellisemmin, terveellisemmin ja pidempään. Kampanjaan voi osallistua näyttävästi kasvattamalla viikset (https://fi.movember.com/get-involved/moustaches) tai liikkumalla joka päivä (https://fi.movember.com/get-involved/move).

Andrologina pyrin katsomaan miehen oireita kokonaisvaltaisesti. Testosteroni on se kuuma peruna, jonka ympärillä usein pyöritään. Eihän se ole sen kummallisempaa kuin korvata omien kivesten heikentynyt toiminta lääkkeellisellä testosteronilla. TAI yrittää kaikin puolin elää niin, ettei tuota vajetta tai puutetta kehittyisikään. Ainakin voi itse yrittää vaikuttaa elämällä mahdollisimman terveellisesti. Kokonaisvaltaiset hyvät elämäntavat ovat aina eduksi.





tiistai 15. syyskuuta 2015

Aikuinen haluaa seksuaalisuuden liukuportaat?



Lähes jokainen mies kokee jossakin elämänsä vaiheessa ongelmia erektiossa. Nuoruuden ensi kommellusten jälkeen taustalla on useimmiten elämäntilanteisiin liittyvät muutokset sekä stressi. Edellä mainittujen seikkojen ratketessa, usein myös erektio-ongelmakin hälvenee.

Miksi erektio pettää uusissa seksuaalisisesti jännittävissä tilanteissa? Miksi erektio pettää uuden kumppanin kanssa vaikean eron jälkeen, vaikka aiemmin erektio on toiminut moitteetta? Miksi erektio ei toimi sivusuhteissa?  Pitääkö miehen erektion toimia, vaikka riittävää kiihottumista ei olisikaan? Pitääkö ongelman vuoksi lähteä hetimmiten tutkimuksiin?

Useimmiten erektio häiriintyy stressaavissa tilanteissa, koska veressä on liikaa katekolamiinia eli adrenaliinia ja noradrenaliinia. Kiihottava seksuaalinen tilanne muuttuu toiminnaksi ja siitä tulee suoritus! Tilanne on ensimmäiseen läheiseen seksuaaliseen kontaktiin verrattavissa oleva ilmiö. Tuolloin tosin nuoruus ja kokemattomuus selittää kaiken. Mutta entäpä silloin, kun aktiivista seksuaalista elämää on elettynä jo 25 vuotta! Ikääntyvä mies ei usein pysty suorittamaan.

Ihminen käyskentelee samoja seksuaalisuuden portaita ikävaiheesta huolimatta. Ihastumisesta edetään kohti yhdyntää tai muuta läheistä seksuaalista kontaktia porras portaalta. Välttämättä ihastuksesta eli alimmalta portaalta ei voikaan hypätä ylimmälle portaalle siinä suvereenisti onnistuen.




Kirjasta: 

Erja Korteniemi-Poikela ja Raisa Cacciatore: Seksuaalisuuden portaat

Kuvitaja: Hannu Konttinen

Nykyihmisellä on helppoa, sillä erektiohäiriölääkkeitä on saatavilla hyvin helposti. Periaatteessa erektio-ongelman kanssa ei ole pakko kärvistellä. Pilleri auttaa erektion saavuttamisessa sekä ylläpidossa. Toki kiihottumista tarvitaan, jotta nappi toimii. Henkistä erektio-ongelmaa ei ole pakko ratkaista, jos pilleri toimii. No myönnettäköön, että toistuvasta epäonnistumisesta voi seurata kierre, josta on vaikea päästä yli. Epäonnistumisen pelko seuraa jokaista seksikertaa, aiheuttaa hermostumista ja erektio hankaluutta. Voisiko tätä asiaa ratkaista hyvällä kumppanuudella ja rauhallisella etenemisellä? Kyllä voi. Suosittelen myös seksuaalineuvontaa ja isommissa ongelmissa seksuaaliterapiaa.


Erektio-ongelmaksi voidaan kutsua oiretta, joka on jatkunut yli kolme kuukautta eikä ongelma väisty, vaikka stressitekijöitä on vähennetty ja asiaa kumppanin kanssa käyty rauhassa lävitse. Silloin urologiset perustutkimukset ovat paikallaan.  Aika kannattaa varata alkuun seksuaalineuvojalta tai urologilta.

torstai 27. elokuuta 2015

Lantionkipuoireyhtymä hankala piinallinen tautikokonaisuus


Jos jokin oire on piinallinen potilaalle ja hankalasti korjattavissa, niin on usein myös lääketieteessä huonosti ymmärretty tautikokonaisuus.

Lantion kipuoireyhtymä on edelleen huonosti ymmärretty tautikokonaisuus. Oireyhtymää esiintyy sekä miehillä että naisilla. Aiemmin oiretta hoidettiin elinkohtaisesti, kuten pitkittyneenä eturauhas- tai virtsarakon tulehduksena. Kyseessä on kuitenkin lantionalueen pitkäaikainen kiputila, jonka voi laukaista kudoksen vamma tai tulehdus, mutta kivun pitkittyessä tulehdusta ei ole enää osoitettavissa. Kivun aiheuttajaa on useimmiten vaikea jäljittää. Kipua voi esiintyä mm alavatsan, emättimen, virtsaputken, virtsarakon, eturauhasen, kivespussin, peniksen, välilihan ja peräsuolen alueilla. Tiedetään myös, että stressi voi laukaista oireyhtymän tai ylläpitää oiretta kuten myös negatiiviset seksuaaliset kokemukset. 


Kyse on elimistön reagointitavasta kivulle ja tietynlaisesta signaalin herkistymisestä. Aiemmin vastaava ärsyke ei ole aiheuttanut voimakasta kipua kuten oireisessa vaiheessa aiheuttaa. Kivun jatkuessa elimistössä kehittyy tyypillinen tapa reagoida oireeseen sekä ääreis- että keskushermoston kautta. Varsinainen kipukohta elimistössä ei välttämättä ole kivun lähde vaan keskushermoston välittämä kipupiste tai ehkä maalikkokielellä kerrottuna säteilykipu. Tämän vuoksi kivun alkulähteen selvittäminen saattaa viedä aikaa ja käyntiä useilla eri lääkäreillä. Myös yksilön aiemmalla kipuhistorialla on merkitystä kivun kokemiseen. Keho muistaa kivun ja uusi vastaanvanlaisen oireen ilmaantuessa, ottaa elimistö käyttöön aiemman reagointi tavan. Kipu tuntuu tutulta ja keho muistaa! Pitkäaikaisessa kivussa on aina mukana vahva psyykkinen komponentti, se raastaa mieltä tahtomattamme ja aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta.  Kipu pistää kärsijän matalaksi.  

Pitkittynyt kipu on aina reaktiosarja, johon keho reagoi vaihe vaiheelta edeten. Tämän vuoksi useimmiten kivun hoitamiseksi yhden alan erikoislääkärin ammattitaito ei riitä eikä johda parantavaan tulokseen. Senpä vuoksi tarvitaan moniammatillinen työryhmä kivun parantamiseksi. Potilaan hoidossa saattaa olla mukana urologi, gynekologi, proktologi, lantionpohjafysioterapeutti, psykologi, fysiatri, seksuaaliterapeutti. 

Oireen ilmaantuessa on syytä kuitenkin hakeutua sen erikoisalan lääkärin vastaanotolle, missä kipu tuntuu. Kivun selvittäminen alkaa aina perustutkimuksista, joilla suljetaan pois eri taudin aiheuttajat ja pyritään pääsemään kivun alkulähteille oireen parantamiseksi.

Toivon kaikille kipupotilaille valon pilkahdusta elämään <3

maanantai 10. elokuuta 2015

Miehen pitää tietää!

Miehiä huolettaa enemmän peniksen kuin kivesten koko! Kivekset tuottavat suurimman osan miehen testosteronista. Sen vuoksi kivesten kehittyminen ja kasvaminen normaalin kokoisiksi on oleellisen tärkeää. Sillä on merkitystä myöskin peniksen kasvuun!

Kivekset alkavat kasvaa vähitellen noin 9-vuoden iässä. Jo ennen kuin on näkyviä piirteitä murrosiästä. Murrosiän päättyessä kivekset ovat kasvaneen 4 cm:n pituisiksi napakoiksi palloiksi. Normaali kives on pienehkön luumun kokoinen. Murrosikä voi käynnistyä, vaikka kivekset eivät kasvaisikaan!

Mutta kuka seuraa, että mieheksi kasvavan pojan kivekset kehittyvät normaalin kokoisiksi? Paljon on hälyä ja pelkoa yläkoulu ikäisten poikien keskuudessa terveystarkastuksesta, jossa kivekset tutkitaan. Luulenpa vain, että suurimmalta osalta ei kivesten kokoa tarkisteta 8-luokan terveystarkastuksessa. Ei niitä tarkasteta myöskään armeijan tarkastuksessa. Suurimmalla osalla miehistä, kivekset kasvavat normaaliin tapaan ja normaalin kokoiseksi. Mutta entäpä ne miehet, jotka pääsevät aikuisikään saakka, eikä kivesten kokoon kukaan ole kiinnittänyt huomiota? Oma pelko saattaa olla jopa este, eikä uskalla kohdata sitä tosiasiaa, että en ole kehittynyt normaalisti. Miehelle sukupuolielimet ja niiden ns. normaalius on kunnia asia, miehisen identiteetin mitta!

Suuri järkytys oli potillaallani, 25-vuotiaalla miehellä, huhtikuussa, kun siemennesteessä ei ollut yhtään ainutta siittiötä. Uutisen oli kertonut lapsettomuutta hoitava lääkäri. MIESTÄ EI OLTU SEN KUMMEMMIN TUTKITTU! Uutinen oli shokki ja mies ei enää halunnut palata samalle vastaanotolle. Näin monen kuukauden jälkeen,  mies vihdoin uskaltautui vastaanotolleni asian jatkoselvittämistä varten. Keskustelimme löydöksestä sekä lapsettomuudesta ja mahdollisista lisätutkimuksista. Alkuun ehdotin uutta spermanäytettä, koska joskus saattaa käydä niin, ettei siittöitä olekaan yhdessä näytteessä, mutta myöhemmin niitä löytyykin. Lopuksi tutkin vielä miehen kivekset ja totesin ne hyvin pieniksi vajaan 2 cm pituisiksi. Löytyi selitys siittiöiden puuttumiseen. Kivesten vajaatoiminta. Kivesten kehitys oli pysähtynyt jossakin vaiheessa ja tästä syystä myös siittiötuotantoakaan ei ollut. Mitä todennäköisimmin miehellä on myös alentunut testosteronituotanto. Yksi syy saattaa olla poikkeava kromosomisto, joista tyyppilisin on Klinefelterin oireyhtymä.

Potilaani toivoi hartaasti, että tietoa tästä asiasta vietäisiin eteenpäin! Pienten poikien vanhempien tulisi tiedostaa, että pojan kehitystä on seurattava ja poikkeavaan murrosiän kehitykseen reagoitava. Myös nuorten poikien parissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilökunnan on seurattava pojan kehittymistä ja tehtävä tarvittavat tutkimukset. Armeijaikään mennessä miehen sukupuolielimet ovat kehittyneet aikuisen miehen kokoon, jolloin armeijaan vaadittavan terveystarkastuksen yhteydessä tulisi kivesten normaali rakenne vielä tarkastaa. Terveystarkastuksesta ei koskaan ole haittaa!!!

ÄIDIT JA ISÄT, KERTOKAA AINAKIN TE POJILLENNE MINKÄ KOKOISET OVAT NORMAALINKOKOISET KIVEKSET!


torstai 25. kesäkuuta 2015

Umpisolmussa

Kun asiat menee umpisolmuun, niin tarvitaan juuri se oikea henkilö solmun avaamiseen. Tältä minusta tuntui keskustellessani nuoren asiakkaani kanssa. Ymmärsin, että voin kertoa tiettyjä tosiasioita, mutta varsinaista solmua en osaa avata.

Tämän nuoren miehen ongelmavyyhti oli kasvanut aikamoiseksi möykyksi.  Ensin oli suihinotto, sen jälkeen tuli peniksen näppylät, joiden olemassaolosta ei mahdollisesti ollut yhdenkään lääketieteen asiantuntijan havaintoa. Tuli oma vahva kondylooma epäily. Pelko seksitaudista oli kova ja tuli erektio-ongelma. Vaivoja ja ongelmia paikattiin huumausaineilla. Vieroitussoireet laukaisivat psykoosin. Tämän seurauksena vahva mielialalääkitys. Sitten ilmaantui virtsaamisvaivaa ja virtsasuihkun sirottumista vahvistaen epäilyä seksitaudista. Erektio sen kuin huononi ja peniksen näppylät tuntuivat vaivaavan. Tuli siemensyöksyn viivästymistä erektioheikkenemisen myötä. Samalla nuorta miestä tutkittiin eri lääkäreiden vastaanotoilla oireiden velloessa. En tiedä mitä tapahtui, mutta potilas vain uskoi, että terskassa on kondyloomat, vaikka seksitautia ei tutkimuksissa pystytty osoittamaan?

Joskus seksitaudin pelko voi sekoittaa koko elämän. Pelko tuo monenmoista oiretta ja vie lopulta seksikyvytkin. Seksitaudin epäillään aiheuttavan erektio-ongelmat. Tottahan toki pelko voi aiheuttaa erektio-ongelmaa, mutta ei suoranaisesti virus- tai bakteeritauti. Oireita saattaa olla laidasta laitaan kuten virtsan polttelua, kipua virtsatessa, virtsasuihkun muutoksia, peniksen kutistuminen tai surkastuminen. Limakalvoilla nähdään muutoksia, jotka todellisuudessa kuuluvat miehen peniksen normaaliin anatomiaan. Aletaan juosta lääkäriltä toiselle ja haetaan vastausta, joka tukisi omaa henkistä tilaa eli pelkoa sekstitaudista. Ääritapauksessa pelkoa aletaan hoitaa alkoholilla tai huumeilla.  Ääritapauksessa huumeidenkäytön seurauksena voi tulla psykoosi. Ja on tajuttava, että myös kannabiksen käyttö voi laukaista psykoosin jopa ensimmäisellä käyttökerralla. Psykoottinen ihminen on harhainen eikä hänellä ole minkäänlaista realiteettitajua ja psykoosi saa ihmisen toimimaan harhojen varassa. Oireet ovat ja pysyvät. Jos lääketieteen asiantuntija ei osaa tässä tilanteessa katkaista kierrettä, vaikka mitään löydöksiä seksitaudin suhteen ei olisikaan, voivat seuraukset olla tuhoisat. Mahdollista on, että psykoottinen ihminen ei kuule asiantuntijan vastauksia ja harha on ja pysyy. Mutta se lääkäri, joka määrää olemattomaan kondyloomaan hoitoliuosta saisi hävetä!

Kuka pysäyttäisi tämän nuoren miehen oravanpyörän? Jos ja kun seksitautia ei ole, niin se täytyy ilmaista selkeästi! Erityisesti potilaalle, jolla on mielenterveysongelmia. Jos seksitautia ei voida todeta, ei potilas myöskään tarvitse hoitoa seksitautiin. Jos seksitauti ei ole todellinen, niin silti erektio- ja siemennesteen tuotanto-ongelmat voivat olla todellisia. Pelko ja luulo seksitaudista voivat syventää erektiohäiriötä. Psykoosin hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat heikentää erektiota sekä vaikuttavat siemennesteen ja orgasmin ilmaantumiseen. Vyyhti ei aukea ilman seksuaaliterapiaa!!!




perjantai 19. kesäkuuta 2015

Onnellista keskikesän juhlaa

Keskikesän juhla eli juhannus on monen suomalaisen vuoden huipennus. Odotuksia ja perinteitä tässäkin kansallisjuhlassa on paljon. Moni suomalainen on saanut alkunsa juhlan tiimelyksessä. Juhannustaika perinne elää, joka sekin liittyy jollakin tapaa tulevaan parinvalintaan. Ehkäpä juhannuksena myös rakastutaan enemmän,  kukapa tietää?

Juhlassa piilee valitettavasti myös omat vaaransa. Turhan monta ikävää alkoholin aiheuttamaa tapaturmaa ja hukkumista. Ehkäpä myös seksitautien esiintymishuippu on juhannuksen jälkeen. Kesäkumit käyttöön! Niin ei tule ei-toivottuja tauteja ja jälkeläisiä!

Toivon rakkaat lukijani, että keskikesän juhlanne koostuu mukavista hetkistä!


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Juhannusviikon aatteita

Keskikesän juhla lähestyy, vaikka kesäsäät antavatkin odottaa kuten useampana aiempanakin vuonna. Viime vuonna Ylläksellä satoi juhannuksena lunta ja samantapaista säätä kaiketi nytkin luvassa. Eipähän ole sääskiä ja vähemmän hukkuneita.

Kylmät vedet ja märissä uikkareissa hilluminen saattaa koitua miehen vaivaksi tai jopa piinaksi. Kylmä saattaa altistaa eturauhasen ärtymiselle, ns. eturauhasen tulehdukselle. Oireena on useimmiten alavatsakipu, tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa, peniksen kipu ja kiveskipu. Suurimmaksi osaksi tauti ei ole bakteeriperäinen, vaan tulehdusreaktio. Keho yrittää puolustaa sen ilmenemistä  erittämällä erilaisia tulehdusreaktiolle tyypillisiä välittäjäaineita, joilla on vaiktusta mm. lantionpohjalihasten tasapainoon. Tästä tilasta saattaa kehkeytyä hankala lantionpohjalihasten kiputila, jota voi olla vaikea hoitaa ja hallita. Pitkään jatkuessaan oiretta kutsutaan lantion kipuoireyhtymäksi. Akuutissa tilanteessa yhtä oikeaa hoitoa ei ole olemassa. Yhä vakuuttuneempia ollaan, että antibioottihoito ei ole SE hoito! Oireilun alkaessa olisi suositeltaa pitää itsensä lämpimänä, myös jalkojen lämpimänä pitäminen on tärkeää. Tulehduskipulääke elikkä Burana-tyyppinen lääkitys kuurina saattaa helpottaa oiretta ja lyhentää vaivan kestoa. Runsaasti juomista esim. lämpimiä juomia. Alkoholi ja energiajuomat saattavat pahentaa oiretta. Siemensyöksykin voi helpottaa kiputilaa. Oireilun jatkuessa syytä hakeutua lääkärin arvioon.

Pitäkää pojat itsenne lämpimänä ja pinnalla!

Hauskaa keskikesän juhlaa!




Kesän aikana varmimmin minun vastaanotolle pääsee Lääkärikeskus Aavassa. Elokuusta alkaen yksinomaan Lääkärikeskus Aava Kamppi ja Tapiola!

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Pilaako huijaaminen potilas-lääkärisuhteen

Melkein huijatuksi tuleminen on kyllä kurjaa! 

Lääkäri-potilassuhteen tulisi aina perustua luottamukseen ja yhteisymmärrykseen. Tänään vastaanotollani herrashenkilö oli vailla testosteronireseptiä. Olin hänelle aiemminkin reseptiä uusinut. Ehdin jo uusia reseptin, kun potilas halusikin reseptin paperisena. Kun tein muutoksen, sainkin käsiini printtilistan, josta kävi ilmi, että kollegani oli määrännyt hänelle viime viikolla myös testosteronia sekä istukkahormonia! Kenen on vastuu, kun lääkärin määrämä hoito meneekin potilaan salailun vuoksi dopingin puolelle tai alkaa muistuttaa anabolisten steroidien käyttöä. Riskit potilaan terveydelle voivat olla arvaamattomat. Välillä kyllä tulee mieleen, että hoidammeko miesten epämääräistä pahaaoloa testosteronikorvaushoidolla vaiko todellista testosteronituotannon vajetta. Parhaimillaan hoidon toteutus on helppoa ja on upeaa nähdä potilaan hyötyvän hoidosta.

Testosteronikorvaushoito paljon popularisoitu aihe. Testosteroni puutteen oireet vaihtelevat laidasta laitaan ja usein on vaikea mitenkään todentaa johtuuko miehen oireilu testosteronin puutteesta. Miehet tuijottavat numeerisia arvoja ja vakioivat oireet ja vointinsa niihin. Suurimmaksi osaksi testosteronihoito aloitetaan ilman todellista testosteronivajetta siis raja-arvojen perusteella, ns. kokeeksi! Vaika oireilu korjaantuisi esimerkiksi laihduttamisella. 

Kun hormonikorvaushoitoon ajadutaan väärin perustein, on myös potilaan oireiden hallintaan saaminen vaikeampaa. Eikä suurimmassa osassa näitä tapauksia oireita voi selittää testosteronin vähäisyydellä. Näissä hoidoissa vaarana on ajautua tilanteeseen, ettei mikään auta eikä riitä. Testosteronia tulisi potilaan mielestä annostella yhä tiuhemmin, jotta saavutettaisiin potilaalle mieluisat testosteroni lukemat. Tästä on seurauksena hemoglobiini arvojen raju nousu, veren ns. paksuuntuminen sekä testosteronin hajoaminen enenevässä määrin naishormoniksi. Kun näitä naishormoninousun epämielyttäiviä sivuvaikutuksia kuten seksihalujen puute tai rintojen arkuus, tulee pitäisi aloittaa jälleen uusi lääke, joka estää testosteronin hajoamista naishormoniksi. Ja siten altistaa mies luunhaurastumiselle ja mahdollisesti enenevässä määrin myös negatiivisille sydän- ja verenkiertoelimistön sivuvaikutuksille. Parhaassa tapauksessa joku vaatii vielä istukkahormonia, jotta kivesten oma toiminta säästyisi! Soppa on valmis ja lähestytään jos dopingia tai anabolisten steroidien käyttöä. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea tästä sekämelskasta seuraa. Seuraava etappi voi olla patologian osaston kylmäpöytä!

Miehet hyvät huolehtikaa terveydestänne, huolehtimalla kivestenne terveydestä välttämällä ylipainoa, tupakointia sekä liialllista alkoholinkäyttö sekä käyttämällä riittävästi D-vitamiinia!

Testosteronivaje on todellinen, kun edellä mainitus asiat on kunnossa ja toistetuissa tutkimuksissa hormoniarvoissa todetaan poikkeavuutta. Silloin hoito on aiheellinen.

Olen pahoillani! Perjantaina vielä ajattelin kirjoittaa onnistumistarinan! Toisin kävi! Ehkä onnistumistarina ensi viikolla...



keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Älkää ponnistelko

Tänään tähystelin erään mies potilaan heikosti tyhjenevää virtsarakko. Selviteltiin, mikä vaivan taustalla voisi olla. Oli ilmaantunut yöllistä virtsan karkaamista tai tihkumista sekä lievää lisääntynyttä virtsaamistarvetta. Aiemmin todettiin ultraäänitutkimuksella, että eturauhanen ei ole juurikaan normaalia suurempi, mutta vaikutelma, että on ns. keskilohko. Tämän keskilohko on eturauhasen takaosan suurentuminen ja yleensä pullottaa rakkoon päin ahtauttaen rakon kaulaa. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa oli todettu, että virtsarakkossa on virtsaamisen jälkeen reilusti jäännösvirtsaa, noin 2,5 dl tai jopa 7 dl.  Aloin epäillä, että yöllinen virtsan valuminen voi johtua ylivuodosta, eli että rakko on varsin täynnä ja kapasiteetti ylittyy, jolloin ylimäärä alkaa valua ulos.

Tänään siis tehtiin virtsarakon tähystys. Virtsarakossa todettiin reilusti kasvaneet ja jäntevoityneet "virtsaamislihakset". Sanoinkin potilaalle, että olet tainnut ponnistaa rakkosi tyhjäksi pidemmän aikaa. Hän myönsi, että oli usein kiireessä yrittänyt virtsata nopeasti ja puskea rakon vauhdilla tyhjäksi. Hän kertoi, että olin jo aiemmin hänelle maininnut, että virtsarakon tulisi antaa tyhjentyä virtsaamislihaksen omalla paineella eikä vatsalihaksilla puskemalla. Potilas oli jo muuttanutkin virtsaamiskäytäntöään ja huomannut, että virtsa tulee paremmin ulos. Mvutta vauriot virtsarakon limakalvolla t näkyivät jo, eivätkä sieltä häviä. Todettiin myös aiemmin mainittu eturauhasen keksilohko, joka myös aiheuttaa tyhjenemisesteen rakonkaulalla ns. venttiilin. Eli myös tämä voi aiheuttaa tunteen, että virtsaa tulisi puskea ulos.

Eli tarinan opetus, älkää puskeko rakkoanne tyhjäksi vaan antaa virtsaamislihaksen supistua, jolloin se työntää virtsan ulos omalla paineellaan. Jos eturauhanen kasvaa ja alkaa tehdä estettä virtsan ulostulolle, virtsasuihku heikkenee ja rakko alkaa tyhjentyä huonosti. Tällöin tulee hakeutua urologin arvioon ja harkita joko lääkitystä tai leikkaushoitoa. Tämän päivän potilas tarvitsee keskilohkon höyläyksen virtsasuihkun ja rakon tyhjenemisen parantamiseksi.


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Peyronien tautiin toivoa luvassa

Peyronien tauti tuo ikävä penistä käyristävä vaiva on saamassa uutta toivoa. Euroopan komissio on hyväksynyt Peyronien taudin hoitoon Xiapex valmisteen. Se on valmiste, joka pistetään peniksessä olevaan juosteeseen tai arpimaiseen kovaan kohtaan. Lääkeaine hajoittaa entsymaattisesti tämän sidekudoksisen juosteen tai arpimaisen kovan alueen ja penis suoristuu.

Peyronien tauti ei ole hengenvaarallinen tauti. Mutta varsin piinallinen ja elämänlaatua alentava. Erityisesti se hankaloittaa seksielämää. Aiheuttaa paljon ahdistusta sekä huolta.

Alkuun peniksessä saattaa olla kipua ja vähitellen penikseen saatttaa kehittyä juoste tai kova kalkkimainen muutos, joka alkaa käyristää erektiossa olevaa penistä. Alkuvaiheessa tila on etenevä. Käyristymä kehittyminen ja eteneminen saattaa kestää jopa vuodenkin. Joskus käyristymä häviää itsekseen.

Taudin syy on edelleenkin epäselvä. Mahdollista, että taustalla on peniksen vamma kuten erektiossa olevan peniksen taipuminen ja siitä johtuva arpimaisen kudoksen muodostuminen.  Peyronien tauti potilailla saattaa esiintyä myös samanaikaisesti sormen käyristymistä eli Dupytrenin kontraktuuraa. 

Peyronien tautiin ei ole olemassa mitään tehokasta hoitoa. Lääkehoitoa ei ole kehitetty. Erilaisia paikallisia hoitoja on kehitety, mutta mikään niistä ei ole osoittautunut erityisen tehokkaaksi saatikka parantavaksi. 

Alkuvaiheessa annettu verenkiertoa parantava lääke saattaa hidastaa taudin kehittymistä. Myös säännöllinen erektiolääkkeen käyttö edesauttaa peniksen verenkiertoa ja näin hidastaa arpimuodostuman kehittymistä. 

Kirurginen hoito tulee kyseeseen vasta, kun käyristymän eteneminen on pysähtynyt eikä mutosta ole tapahtunut ainkanaan puoleen vuoteen. Leikkaushoito on suositeltavaa silloin, kun käyristymä on yli 60 astetta. Tekniikat haittavaikutuksineen vaihtelevat, minkä vuoksi kokenut urologi osaa suositella oikeaa vaihtoehtoa.

Kauan odotettu vaihtoehto on siis rantautumassa Suomeen. Huhtikuussa olen menossa pistoskoulutukseen. Tiedotan myöhemmin, kun lääke käyttövalmiina sekä hoidon hinta tiedossa.




sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Auttamisen iloa ja onnistumisia, jotka kannustavat jatkamaan

Julkaisen kirjeen  potilaani luvalla 

Terhakkaan tytöntyllerön tarina


Tomera kuopuspoikamme Aake syntyi toukokuun lopulla 2010 Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Napapiirin luonto oli jo herännyt kevään tulon ja lisääntyvän valon myötä nopeaan kasvun kiitolaukkaansa. Pikkumies sai ensimmäisinä kuukausinaan osakseen rakkautta ja valoa Lapin kesän ympärivuorokautisessa auringonpaisteessa. Päätimme vaimoni Katin kanssa tuolloin että lapsilukumme olisi täynnä. Meillä oli kolme biologista poikaa ja kaksi sijoituslasta, kaikki viisi terveitä ja aktiivisia miehenalkuja. Kävin sterilisaatioleikkauksessa Lapin keskussairaalassa syyskesällä 2010.

Päätimme muuttaa Rovaniemeltä Keski-Suomeen v.2012. Asuimme hetken Jyväskylässä ja sitten siirryimme Mikkeliin. Suuren perheen matkustaminen Rovaniemeltä etelään alkoi tuntua hankalalta ja saatuamme vaimoni kanssa molemmat pysyvät työpaikat Mikkelistä Etelä-Savoon muutto tuntui hyvältä ratkaisulta.. Itse olen kotoisin Mikkelin lähikaupungista Pieksämäeltä ja vanhat kaveruussuhteet ovat säilyneet. Perheemme arki asettui nopeasti raiteilleen uudessa viihtyisässä kotikaupungissa. Vanhemmat  pojat löysivät mielenkiintoisia ja monipuolisia harrastuksia ja pienemmät saivat nopeasti leikkikavereita naapurista. Hankimme omakotitalon.

Olin ensin hiukan hämilläni kun vaimoni ehdotti vielä yhden lapsen hankkimista. En ollut itse ajatellut koko asiaa ja minusta se tuntui jotenkin hassulta ajatukselta. Meillä oli jo viisi lasta. Toisaalta arki sujui hyvin, kaikki perheenjäsenet auttoivat toisiaan kykyjensä mukaan arjen käänteissä ja vietimme mukavaa vapaa-aikaa ja matkustimme paljon yhdessä. Ajatus alkoi itää myös minun mielessäni. Ainahan voi toivoa.  Varmasti meillä molemmilla oli salaisena haaveena pienen tytön saaminen perheeseen poikajoukkueen vastapainoksi.
Päätimme selvittää mitä oli tehtävissä .Minulle oli tehty sterilisaatio eli  siemenjohdinten katkaisu 2010. Ehkäisykeinona se on usein lopullinen. Olimme käyneet läpi melko raskaat hedelmättömyyshoidot  ennen ensimmäisen biologisen lapsemme syntymää. Vaihtoehtoina olisi ollut keinohedelmöitys suoraan kiveksistä biopsoiduilla siittiöillä tai sitten vieraiden sukusolujen käyttäminen. Kumpaankaan emme halunneet lähteä. Olimme tutustuneet urologi Riitta Rönkään työskennellessämme Rovaniemellä. Riitta oli oikein mukava työkaveri ja hauska ihminen. Tiesimme että hän on perehtynyt miesten sterilisaation purkuleikkauksiin ja niissä käytettävään mikrokirurgiaan. 
Pian selvisi että Riitta teki kyseisiä toimenpiteitä Bulevardin klinikassa Helsingissä. Etukäteen tiesimme että sterilisaation purku on teknisesti erittäin vaativa toimenpide. Siemenjohdin on erittäin rakenteeltaan erittäin ohut. Seinämässä on useita kalvomaisia kerroksia. Yhdistettävyyteen vaikuttaa myös tekniikka, jolla johdin on sterilisaation yhteydessä katkaistu. Usein katkaistaan palanen pois ja päät vielä poltetaan. Ajattelin että käytettävä mikrokirurgia vaatii samankaltaista ammattitaitoa kuin esim. amputoituneen sormen liittäminen käsikirurgiassa. Päätimme kuitenkin kääntää kortit pöytään ja katsoa tilanteen loppuun saakka. Ajattelimme että varmasti jonkinlainen kaiho olisi jäänyt jäljelle jos emme olisi näin tehneet. Sitten ainakin olisimme tehneet voitavamme yhteisen toiveemme eteen.

Menin toimenpiteeseen luottavaisin mielin elokuussa 2013. Perheeni oli mukana Helsingissä ja varasimme seuraavaksi yöksi hotellihuoneen kaupungista. Minua ei juuri jännittänyt vaikka aiemmin en ole nukutusta kokenutkaan.  Bulevardin klinikan henkilökunta oli alusta laken erittäin ystävällistä ja valmistelutoimenpiteet tehtiin sujuvasti ja asiantuntevasti. Olen itse anestesialääkärinä hoitanut tuhansien leikkauspotilaiden nukutukset ja puudutukset, joten tiesin mitä leikkaussalissa tapahtuu. Sterilisaatio tehtiin selkäpuudutuksessa. Mikrokirurgia on kuitenkin erityistä huolellisuutta vaativaa ja paljon aikaa vievää työtä, joten nukutus oli ainoa vaihtoehto. Nukahdin luottavaisin mielin.

Toimenpide kesti kaiken kaikkiaan n. viisi tuntia. Heräsin toimenpiteen jälkeen nopeasti. Anestesia-aineina käytettiin moderneja lyhytvaikutteisia laskimoanesteetteja. Pahoinvointia ei ollut lainkaan. Olin kuitenkin pitkän toimenpiteen ja anestesian jälkeen väsynyt ja nukuin heräämössä useamman tunnin. Riitta kävi vielä antamassa jatkohoito-ohjeet suullisesti ja kirjallisesti, myös vaimolleni. Lähdimme illasta hotellille ja koko operaatio tehtiin siis päiväkirurgisena toimenpiteenä.

Sterilisaation purku on kuitenkin selvästi suurempi toimenpide kuin itse sterilisaatio. Kudoksia täytyy paljastaa paljon laajemmin ja itse liittäminen, mikrokirurgia, on jo oma toimenpide sinänsä erikoisinstrumentteineen. Analogiaa löytynee esim. rakennusalalta. Talo on paljon helpompi purkaa kaivinkoneella kuin rakentaa uudelleen perustuksineen. Taloa rakennettaessa täytyy perustukset kaivaa syvälle maan sisälle mutta purettaessa riittää tasaus maan pintaan. Kipulääkitystä tarvitsin muutaman päivän ajan. Olin toimenpiteen jälkeen kaksi viikkoa kesälomalla mutta ajattelin että n. viikko olisi riittänyt sairaslomana. Sterilisaation yhteydessä en pitänyt sairaslomaa. Toimenpiteen jälkeen pidin n. kahdeksan viikkoa kiveksiä kohottavia ja tukevia suspensoreita. Tuon ajan pidättäydyin myös urheilusta. Harrastan kamppailulajia, brasilialaista jujutsua, jossa nivusiin tietysti kohdistuu venytystä ja painetta.

Kävin antamassa siemennestenäytteen analysoitavaksi muutaman kuukauden kuluttua toimenpiteestä, loppuvuodesta 2013. Riitta oli kertonut että alkuun siittiöiden määrä ja laatu olisivat todennäköisesti matalia, koska mm. turvotuksen laskeminen  ja siemenjohdinten paraneminen kestäisi oman aikansa. Näyte analysoitiin ja tulos oli odotusten mukainen, liikkuvia ja kunnollisia siittiöitä oli erittäin vähän mutta kuitenkin niitä oli. Laboratorion mukaan hedelmöittyminen näillä siittiöillä oli epätodennäköistä. Emme jääneet miettimään asiaa vaan ajattelimme yrittää lapsen hankkimista , ”tulee jos on tullakseen” .
Jo heti alkuvuodesta 2014 tärppäsi. Raskaustesti näytti positiivista. Odotukset vaihtuvat kuitenkin nopeasti pettymykseen varhaisen keskenmenon myötä. Tilanne kääntyi jälleen päälaelleen jo kuukauden päästä. Vahva plussaus ja odotukset olivat jälleen korkealla. Olimme todella ihmeissämme siitä että näin paljon oli tapahtunut näinkin nopeasti toimenpiteen jälkeen. Aiemmin hedelmättömyyshoidot ja sterilisaation purunkin läpikäyneinä tiesimme etteivät hedemöittyminen  ja raskaus olleet mitenkään itsestään selviä asioita. Emme aluksi erityisesti miettineet tulevan lapsen sukupuolta, odotimme vain raskauden jatkumista ja kumpaa tahansa sukupuolta edustava lapsi olisi tervetullut.  Raskauden jatkuessa  uteliaisuus kuitenkin heräsi. Mitä jos se olisikin tyttö? Se tuntui epätodennäköiseltä useamman pojan jälkeen. Työpaikallemme  oli hankittu juuri uusi yleisultraraäänilaite, ja marssimme selvittämään asiaa itse n. 15 rvko:lla…tutkailimme anturilla useista eri suunnista ja kulmista ja  päädyimme yhteisymmärryksessä  lopputulokseen: Se saattaisi sittenkin olla tyttö! Asia varmistui gynekologin tekemässä UÄ-seulassa pari viikkoa myöhemmin.

Annika syntyi ennenaikaisesti raskausviikolla 33 lokakuussa 2014. Pieni terhakka neiti on kasvanut nopeasti vauhtiin päästyään. Parhaita hetkiä elämässäni oli kolmikuisen pikkutyllerön heleä nauru olohuoneen sohvalla innokkaiden isoveljien temppuillessa ja ilveillessä hänelle. Äitiinsä on tullut. Nyt meillä on perhepakassamme kahden jokerin lisäksi neljä ässää, joista yksi on tietysti hertta. Parempaa kättä ei voisi edes toivoa. Ajatukset ja tavoitteet voivat muuttua elämässä useaan kertaan. Onneksi on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoehtoja unelmien toteuttamiseen. Meidän unelmamme  toteutumisessa suuri kiitos kuuluu urologi Riitta Röngälle.



Jouko Kähkönen
yhden tytön ja kolmen biologisen pojan isä sekä kahden sijaislapsi pojan huoltaja
erikoislääkäri
Mikkeli



Tämä kollegan leikkaus tehtiin Bulevardin klinikalla. Nykyään teen sterilisaation purkuleikkauksia Aava Sairaalassa